Takkatulen tunnelmaa

Tulihan se talvi vihdoin ja viimein – ainakin hetkeksi aikaa. Kun lämpötila on tukevasti pakkasen puolella, on omakotitaloa mukava lämmittää sähkön lisäksi myös takkatulen avulla.

Takkatulessa on jotakin hypnoottista. Se muuttuu jatkuvasti ja näyttää elävän. Ja välillä tuntuu, että sitä voisi tuijottaa vaikka tuntikausia.

Pelkän tuijottamisen sijaan olen viime vuosina yrittänyt saada tuota tulen liikettä ja elävää luonnetta tallennettua myös valokuviin. Ennen omakotitaloon muuttamista hyödynsin mökkireissujen aikana melkeinpä kaikki takkatulen ja pihalla olevan puugrillin lämmityksen tarjoamat tilaisuudet.

Tulen kuvaaminen on ehkä helpompaa kesällä riittävässä päivänvalossa, mutta kyllä takkatuli silti on parhaimmillaan kylmänä talvi-iltana.

Uusi vuosi, uusi alku

Mitä ihmettä? Eihän minun pitänyt mitään blogia kirjoittaa!

Enpä toisaalta myöskään keväällä 2011 päivän kuva -projektia aloittaessani uskonut selviytyväni haasteesta edes vuoden loppuun, mutta niinpä vain kuva numero 1000 lähestyy jo hyvää vauhtia. Yksi kuva tosin puuttuu vielä välistä, kun vasta vuorokauden vaihduttua tajusin ottaneeni kuvia vain filmikameralla. Nyt tavoitteena on paitsi päästä tuhanteen, myös saada se yksi puuttuva kuva paikalleen ennen tuon tasaluvun täyttymistä.

Blogimaailmasta huomaan innostuvani erityisesti aina ruoka- ja puutarha-aiheisia blogeja lueskellessani, joten enpä yllättyisi jos omatkin kirjoitukseni keskittyisivät suurelta osin juuri näihin aiheisiin. Kuinka paljon ja usein kirjoitusinspiraatio iskee, jääkin sitten nähtäväksi.