Syksyn sadonkorjuuta

Pakko varmaankin uskoa, että nyt alkaa olla syksy. Ja pakko kai se on uskoa sekin, että ilman kasvihuonetta Suomen kesä nyt vaan on liian lyhyt – eikä välttämättä edes riittävän vähäluminen – tomaateille ja paprikoille.

Viime kesänä aurinko ilmeisesti paisteli hieman tasaisempaan tahtiin, koska terassilla kasvaneet kirsikkatomaatit ehtivät tuottaa ihan mukavasti satoa varsinaisen kasvukauden aikana. Pihvitomaattejakin saatiin muutamia jo pihalta, ja loput kypsyivät syksyn tultua sisätiloissa.

Kirsikkatomaatteja

Paprika kasvoi hieman heikosti viime vuonnakin, mutta halusin kuitenkin kokeilla onneani myös niiden kanssa vielä toiseen kertaan. Paprikatkin kuitenkin ehtivät kasvaa suunnilleen nyrkin kokoisiksi pihalla, ja järkevin vaihtoehto olisi varmaankin ollut poimia ne vihreinä pöydälle kypsymään. Nostimme kuitenkin koko kasvin ruukkuineen päivineen sisälle, mutta jostakin syystä paprikat alkoivat nahistua samalla kuin vaihtoivat väriä kypsän punaisiksi.

Pihvitomaatteja

Punertaa, punertaa...

Tänä vuonna sekä tomaatti että paprika lähtivät keväällä hyvään kasvuun, mutta kylmä kesäkuu taisi olla ratkaiseva tekijä sadon viivästymisen kannalta. Kasvit kyllä selviytyivät kylmästä, mutta niiden kasvu jatkui useamman viikon tauon jälkeen vasta helteiden alettua. Samalla sitten kukintakin viivästyi, ja nyt odottelen jännityksellä ensimmäisten kirsikkatomaattien punastumista.

Paprikoissa oli tälläkin kertaa huomattavasti tomaattia vähemmän kukkia, mutta erityisesti chilipaprika näyttää kuitenkin tuottavan hedelmääkin. Samoin tomaateissa on valtava määrä vihreitä raakileita, mutta kovin moni niistä tuskin ehtii pihalla kypsyä.

Nyt pohdinkin, pitäisikö tälläkin kertaa ainakin tomaatit nostaa ruukkuineen sisälle jatkamaan kasvuaan, vai olisiko parempi poimia raakileet vihreinä keittiön pöydälle. Se lienee kuitenkin selvää, että ensi kesäksi kannattaa hankkia se kasvihuone.