Kun marjat sitten kypsyvät ja on aika kerätä ne, olen itse asiassa ihan tyytyväinen pensaiden maltilliseen määrään. Kuka siellä nyt tuntitolkulla jaksaa rymytä? Saahan sitä hilloa ja mehua sitten kaupastakin, kun oman maan tuotteet eivät seuraavan sadon kypsymiseen asti riitä.
Tiedän kyllä jo tätä kirjoittaessani, että talvella harmittelen taas herkkujen loppumista. Minusta kun sen paremmin mehu kuin hillokaan ei kaipaa kovin suuria määriä sokeria, ja sitä taas kaupan tuotteissa tuntuu riittävän. Ja kyllähän itse tehty aina paremmalta maistuu, ihan jo sen takia, että sen tietää olevan itse tehtyä.
Viinimarjat näyttävät kypsyvän tänä kesänä useammassa osassa, ja tänään päätin vihdoin kerätä ensimmäisen erän mehustettavaksi. Osa marjoista on jo kypsiä ja ylikypsiäkin, kun taas toiset ovat vielä aivan vihreitä. Poimiminen menikin välillä melkoiseksi näpertelyksi, kun yritin jättää mahdollisimman suuren osan raaoista ja puolikypsistä marjoista vielä pensaaseen kypsymään.
 |
| Pari punaviinimarjaa ja muutama vadelma mustien viinimarjojen kaveriksi |
Viime vuonnakin totesin, että hillolle on tässä taloudessa huomattavasti enemmän kysyntää kuin mehulle. Siksi päätin jättää toisen pensaan vielä lähes kokonaan rauhaan ja poimin mehustettavaksi vain toisen pensaan kypsät marjat. Muistan varmaan viimevuotisen marjamäärän täysin väärin, koska luulin saavani mehua paljon enemmän kuin viimevuotiset seitsemän pulloa. Onkohan vähäsateinen kesä jättänyt marjat hieman pieniksi, kun mehua ei tällä kertaa tullut kuin reilut pari pulloa?
Helga-papukaijakin tykkää kovasti marjoista, joten olin ajatellut opettaa sen poimimaan marjoja astiaan. Tänään poimiminen ei Helgaa juurikaan kiinnostanut, vaan se kyllästyi jo muutaman marjan jälkeen. Mutta vielähän ne hillomarjat ovat poimimatta – jos Helgasta silloin olisi enemmän apua.
Täysin sama kokemus: alkukesällä iskee ahneus kaiken kasvatettavan kanssa, loppukesällä ei jaksaisi hoitaa tai poimia. Meillä on onneksi pensaat kypsyneet eri aikoihin (ovat eri lajiketta), joten sain jo pari kokonaan poimittua, kun osa vielä kypsyttelee marjoja. Ja muuten, sama kokemus myös poimimisen opettamisen kanssa. Yritin opettaa lasta poimimaan viinimarjoja astiaan, jaksoi noin puoli minuuttia, ja loppu meni kitinäksi :)
VastaaPoistaTuo olisikin ihan käytännöllistä, jos kaikkea ei tarvitsisi jaksaa poimia kerralla. Meillä molemmat mustaviinimarjapensaat taitavat olla samaa lajiketta, ja vadelmistakin suurin osa näyttää kypsyvän niiden kanssa yhtä aikaa, joten suunnilleen viikon sisään on melkein ehdittävä poimia se mitä aikoo poimia. Muuten jää kakkoseksi räksille.
PoistaHauskaa huomata noita yhtäläisyyksiä Helgan ja pienten lasten välillä - varsinkin, kun huomiot tulevat lasten vanhemmilta. Itse en ehkä kovin kovaan ääneen uskaltaisi verrata kenenkään toisen lasta papukaijaan tai muuhunkaan lemmikkiin. ;)