sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Tuholaistorjuntaa

Olen hieman kateellinen siitä, miten hyvin raparperit kasvavat naapureidemme pihoissa – ei siis vain yhden naapurin vaan useammankin. Onhan meilläkin toki kohtapuoleen ainekset yhteen piirakkaan, mutta ei juuri sen enempää. Naapureiden pihassa raparperit puolestaan kasvavat valtavina pensaina.

Lisäaihetta raparperikateudelleni toi pari päivää sitten tekemäni tuholaishavainto. Viime kesän tapaan muurahaiset näyttävät tehneen pesänsä toisen omenapuumme alle tai sen lähistölle, ja nyt omenapuun varsi uhkaa taipua samaan tapaan kuin viime vuonna. Viime kesänä tilanne tosin ehti huomattavasti pahemmaksi ennen kuin huomasimme sen: eräänä päivänä ihmettelin, kun toisen omenapuuntaimen runko oli taipunut noin 15 sentin korkeudesta niin, että koko runko oli vaakasuorassa vaaksan verran maanpinnan yläpuolella.


Puun rungolla ja sen ympärillä vilisti valtava määrä muurahaisia, ja vaikka en mielelläni myrkkyjä käytäkään, päätimme kokeilla entisten asukkaiden kellariin jättämää muurahaissirotetta puun juurelle. Samalla nostimme puun takaisin pystyyn tukikepin varaan. Käsittely tehosi, ja parin viikon sisällä taimi pysyi taas omin voimin pystyssä.

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Omenankukkia


Puolitoista vuotta sitten syksyllä istuttamamme kaksi omenapuuta ovat vielä melkoisia rääpäleitä. Ovat ne toki hieman kasvaneet pituutta ja saaneet uusia pieniä oksia, mutta ihan lähivuosina en uskaltaisi niistä kovin suurta satoa odotella.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Taimet pihalle


Viime vuonna vein kärsimättömänä vihannesten taimet pihalle aivan liian pieninä. Olin kyllä karaissut ne huolellisesti kantamalla kaksi leipälaatikollista taimiruukuissa kasvavia tomaatin, paprikan, kesäkurpitsan ja munakoison taimia pihalle päivittäin – aluksi vartiksi kerrallaan ja sitten yhä pidemmäksi ja pidemmäksi aikaa. Taimet olivatkin tottuneet ulkoilmaan varsin hyvin, kun siirsin ne kasvimaalle tai isompiin ruukkuihin takapihalle.

torstai 15. toukokuuta 2014

Kanaa ja parsakaalia kermakastikkeessa

Jännää, miten hyvä ja helppokin arkiruoka saattaa välillä päästä unohtumaan.

Tällä kertaa eräs sellainen palautui yllättäen päänsisäiseen reseptivalikoimaani kaiken kiireen keskellä, kun jääkaapissa ei ollut juuri muuta kuin valo. Töissä oli kiirettä eikä kauppareissu houkutellut, joten vähistä kaapissa olleista aineksista oli pakko keksiä jotakin pakastimesta sulatettujen kanasuikaleiden seuraksi.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Kevään ensimmäiset voikukat



Usein pihasta ja nurmikosta puhuessa kuulee ihmisten tuskailevan sitkeän rikkaruohon kanssa – kun ei siitä voikukasta pääse sitten millään eroon! On myrkkyjä sen hävittämiseen ja työkaluja kasvin kaivamiseen juurineen irti maasta. Mutta vaikka mitä tekisi, aina ne keltaiset kiusanhenget ilmestyvät takaisin nurmikkoa täplittämään.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Alku aina hankala

En viittaa otsikolla niinkään osaamisen puutteeseen jotakin työtä aloittaessa – kyllä minä ikkunoita osaan pestä – kuin siihen aloittamisen hidasteena olevaan valtavaan kynnykseen. Jotenkin ikkunanpesu vaan kuulostaa niin työläältä hommalta, ettei millään viitsisi aloittaa. Ja kun näitä ikkunoitakin on – jos nyt ei ihan 506:ta – niin joka tapauksessa enemmän kuin aiemmissa asunnoissani yhteensä.



Viime kesänä koko operaatio jäi väliin, koska keväällä piti pestä sammalet katolta, ja sitä ennen olisi ollut aika turhaa alkaa pestä ikkunoita. Nehän olisi joutunut kuitenkin pesemään uudelleen katonpesun jälkeen. Kesän mittaan löytyi aina joku hyvä tekosyy olla pesemättä ikkunoita juuri silloin, ja ajatus ikkunoiden pesusta syksyllä tuntui jotenkin turhalta. Ei sitä pölyä kukaan talvella huomaisi.