torstai 1. tammikuuta 2015

Lupaavaa


Vuosi sitten aloitin pitkän pohdinnan jälkeen tämän blogin kirjoittamisen. Hieman epäilin, riittäisikö innostusta ja ennen kaikkea asiaa edes vuodeksi. Onneksi en luvannut kirjoittaa säännöllisesti, tai homma olisi mennyt melkoisen stressaavaksi. Varsinkin loppuvuodesta moni juttu jäi idean asteelle, kun aika ei yksinkertaisesti riittänyt kaikkeen.

Kuka tietää, ehkäpä joku noistakin "varastoon" jääneistä ideoista vielä joku päivä päätyy blogiin. Useimmat kun taisivat liittyä johonkin ruokakokeiluun tai vastaavaan aiheeseen, joka ei ole niin tiukasti sidoksissa mihinkään tiettyyn ajankohtaan. Mitään en tosin näidenkään jutuntynkien osalta lupaa.

En myöskään lupaa aloittaa vuonna 2015 uutta ja parempaa elämää. Nykyinenkin on ihan hyvä, joten miksi turhaan pilata sitä muutosten suunnittelusta ja etenkin toteutuksesta aiheutuvalla stressillä. Kyllähän erinäisiä muutoksia varmasti tämänkin vuoden mittaan tapahtuu, mutta ne saavat tapahtua aivan omalla painollaan, ilman erityisiä lupauksia ja kalenteriin katsomatta.

En lupaa tänäkään vuonna syödä terveellisesti. Eihän nykyään edes tahdo pysyä kärryillä siitä, mikä milloinkin on terveellistä. Taidan siis jatkossakin syödä hyvää ruokaa, jota syömällä olo pysyy hyvänä. Viikoittaista kasvisruokapäivää olen suunnitellut jo vuosikaudet, mutta rutiinia siitä ei edelleenkään ole tullut. Välillä syönkin kasvisruokia useampana päivänä viikossa ja välillä viikon kaikki päivät ovat sekaruokapäiviä. Tästäkään en aio ottaa stressiä, vaan jatkan entiseen tapaan erilaisten kasvisruokien ja muiden uusien reseptien kokeilemista.



Liikuntaakaan en lupaa lisätä. Arvaatte varmaan – stressihän moisesta päätöksestä taas tulisi. Pihinä ihmisenä uskon kuitenkin pysyväni kohtalaisen säännöllisessä liikuntarytmissä myös vuonna 2015, sillä muutenhan vuodeksi maksamani kuntosalijäsenyys menisi hukkaan. Ja huomaahan sen päätetyöntekijänä selkäsärystä ja hartiajumista hyvinkin nopeasti, jos kuntosalilla tai lenkkipolulla on tullut käytyä turhan harvakseltaan. Oli sitten lupauksia tehty tai ei.

En aio edes luvata olla lupaamatta mitään. Sitä lupausta kun en kuitenkaan onnistuisi pitämään. Mihinkään tiettyyn ajankohtaan en lupauksia kuitenkaan aio sovittaa, vaan tilanteeseen, jossa lupausta kulloinkin tarvitaan. Itseni tuntien uskallan väittää, että tällaiset lupaukset tulee pidettyäkin paljon varmemmin.

Hyvää alkanutta vuotta 2015 kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti