sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Tuholaistorjuntaa

Olen hieman kateellinen siitä, miten hyvin raparperit kasvavat naapureidemme pihoissa – ei siis vain yhden naapurin vaan useammankin. Onhan meilläkin toki kohtapuoleen ainekset yhteen piirakkaan, mutta ei juuri sen enempää. Naapureiden pihassa raparperit puolestaan kasvavat valtavina pensaina.

Lisäaihetta raparperikateudelleni toi pari päivää sitten tekemäni tuholaishavainto. Viime kesän tapaan muurahaiset näyttävät tehneen pesänsä toisen omenapuumme alle tai sen lähistölle, ja nyt omenapuun varsi uhkaa taipua samaan tapaan kuin viime vuonna. Viime kesänä tilanne tosin ehti huomattavasti pahemmaksi ennen kuin huomasimme sen: eräänä päivänä ihmettelin, kun toisen omenapuuntaimen runko oli taipunut noin 15 sentin korkeudesta niin, että koko runko oli vaakasuorassa vaaksan verran maanpinnan yläpuolella.


Puun rungolla ja sen ympärillä vilisti valtava määrä muurahaisia, ja vaikka en mielelläni myrkkyjä käytäkään, päätimme kokeilla entisten asukkaiden kellariin jättämää muurahaissirotetta puun juurelle. Samalla nostimme puun takaisin pystyyn tukikepin varaan. Käsittely tehosi, ja parin viikon sisällä taimi pysyi taas omin voimin pystyssä.

Tänä viikonloppuna huomasin, että sama puu uhkaa taas taipua ja sitä pitkin kipittää muurahainen jos toinenkin. Tarkemmassa tutkimuksessa selvisi sekin, mikä muurahaisia omenapuumme kimppuun houkuttaa: kirvatpa tietenkin. Muistelin mäntysuopaveden olevan yksi toimiva konsti niiden karkottamiseen ja ryhdyin selvittelemään sopivaa sekoitussuhdetta. Samalla törmäsin pariin luonnonmukaisempaankin torjunta-aineeseen, joista toisen olin unohtanut ja toisesta en ollut ennen kuullutkaan: nokkosvesi ja raparperivesi.


Oman pihamme raparperinlehdet eivät olisi kovin kummoiseen torjunta-ainetilkkaan riittäneet eikä nokkosiakaan näytä kasvavan mailla halmeilla, kun niitä tarvitsisi. Tilannetta hetken harmiteltuani päätin tällä kertaa aloittaa torjuntatoimet mäntysuopavedellä ja etsiä pikapuoliin lähimmät nokkoskasvustot seuraavia hätätilanteita varten. Nokkosveden kun pitäisi tehota kirvojen lisäksi moniin muihinkin puutarhan tuholaisiin.

Tällaiset ohjeet bongasin omaan käyttööni Marttojen sivulta:

Mäntysuopaliuos
  • 2–3 dl mäntysuopaa
  • 10 l vettä

Käytä kirvojen, perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan. Ei suositella havukasveille.

Nokkosvesi
  • 1 kg tuoreita tai 200 g kuivattuja nokkosia
  • 10 l vettä
Sekoita nokkoset veteen ja seisota seosta 1 vrk. Käytä sellaisenaan kirvojen torjuntaan.

Raparperivesi
  • 600–700 g raparperin lehtiä
  • 5 l vettä

Keitä lehtiä teräskattilassa ½ tuntia ja siivilöi. Käytä laimentamattomana kirvojen torjuntaan.

2 kommenttia:

  1. Mäkin olen kokeillut tuota mäntysuopaliuosta, silloin tosin kaalikoita vastaan, mutta tulos oli heikonlainen. Muurahaiset tunkee meillä talon sisälle, ja siinä kyllä minäkin myrkynvastustaja turvaudun kemialliseen sodankäyntiin... Tosin niistä muurahaisansoista ei taida myrkky levitä ympäristöön juurikaan. Ihme juttu että raparperi ei rehota teillä, meillä kun se kasvaa ihan villinä eikä sitä mitenkään hoideta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä raparperin kasvamattomuutta itsekin ihmettelen, kun puolentoista metrin päässä meidän raparpereista naapurin raparperit rehottaa aivan villinä. Toivon tosin, että tämä kateus olisi pelkkää kärsimätttömyyttä, koska nuo raparperit on vasta istutettu silloin muuton aikaan puolitoista vuotta sitten ja tänä vuonna näyttävät ehkä jo vähän paremmilta kuin viime kesänä. Toisella puolella pihaa entisen asukkaan istuttamat raparperit on varmaan liian varjossa, koska ne on noitakin itse istutettuja kitukasvuisempia. Pitää ehkä siirtää ne aurinkoisempaan ja toivoa, että nekin villiintyisivät. :)

      Meillä on toistaiseksi ollut ihan vain yksittäisiä muurahaisia sisällä, mutta ihan takaoven portaan alle ne kyllä pesää aika tiukasti rakentavat. Ja samoin siihen omenapuun alle, ei sekään nyt niin kaukana talosta ole että kovin innoissani olisin kummastakaan rakennushankkeesta. Kauempana saavat minun puolestani pesiä, ihan hyödyllisiä otuksiahan nekin taitavat olla, mutta portaan ja omenapuun alla joutuvat kyllä meilläkin kemiallisen hyökkäyksen kohteeksi.

      Poista