En erityisemmin välitä pihan koristekasveista omalla pihallani. Samalla vaivalla kun voi kasvattaa syötäviäkin kasveja, ja monet hyötykasvit ovat kauniita nekin.
Talomme edelliset omistajat näemmä rakastivat kaikenlaisia koristekasveja, ja olenkin nyt kaksi kevättä yrittänyt saada esimerkiksi kasvimaasta kukkapenkiksi muutettua maaplänttiä taas kasvimaaksi.
Viime viikonloppuna osansa saivat tontin rajalla kasvavat ruusupensaat. Ruusut ovat toki kauniita, jos niiden väristä pitää. Minulle näistä tulee mieleen kaupungin kukkaistutukset 80-luvulta. Ei minulla mitään lapsuusmuistoja vastaan ole, kasvattaisin vain niin paljon mieluummin vadelmaa tai pensasmustikkaa näiden ruusujen tilalla.
Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, milloin ja miten ruusu kuuluisi leikata. En vaivautunut nytkään selvittämään: jos ne nyt operaationi seurauksena kuolevat, on juuret varmasti helpompi kaivaa irti vadelmapensaiden tieltä. Ja jos ruusut villiintyvät entisestään, niin tarjoavatpahan ainakin tehokkaasti näkösuojaa.
Tähän aikaan vuodesta tunnen itseni aina toistaitoiseksi ihmiseksi. Mun väikkärin ohjaaja kanssa kertoilee parvekeistutuksistaan, ja ainoa mitä voin itse tuoda keskusteluun on "joo mä oon suunnitellut poistavani kuolleet rehut kukkalaatikoista viikonloppuna" ;) Luen näitä sun postauksia lähinnä kunnioituksella, heh.
VastaaPoistaHih, kiitos! Minusta on aina ollut hauska kokeilla, kasvaako multaan istutettu omenan, sitruunan tai milloin minkäkin siemen. Nyt kun takapihalla on tilaa pienelle kasvimaalle ja lisäksi muutamalle ruukussa tai kukkalaatikossa kasvatettavalle rehulle, olen samalla vähän laajentanut noita kokeiluja. :) Aika yritys ja erehdys -pohjalla tässä toistaiseksi mennään, ja nämä ruusupuskien sun muiden raivaamiset jättäisin ihan mielelläni kyllä muiden huoleksi...
PoistaKauniita kuvia, sulla on selvästikin joku hyvä makrolinssi käytössä :)
VastaaPoistaKiitos! Linssi on Tamron SP AF Di 90mm 1:2.8 macro (miksi näillä pitää olla näin tolkuttoman pitkät nimet?), jonka ostin joskus 10 vuotta sitten opiskelijabudjetilla. Tuo on kyllä hinta-laatusuhteeltaan ihan loistava hankinta, onneksi tajusin silloin pelkillä filmikameroilla kuvatessani ennakoida sen verran, että hankin tuon digijärkkärissäkin toimivan Di-version. :) Jos jotakin huonoa haluaa tuosta keksiä, niin automaattitarkennus on äärimmäisen kömpelö ja äänekäs.
Poista