Plantagenin myyjä suositteli oksien taivuttamista, jotta puut tuottaisivat jatkossa mahdollisimman hyvin satoa. Ja onhan omenat toki helpompi kerätä alaspäin kasvavista oksista kuin metrien korkeudesta. Katsoimme jo päälatvankin valmiiksi myyjän kanssa ja saimme häneltä yksityiskohtaiset ohjeet oksien sitomiseen.
Jostakin syystä taivuttaminen oli vain jäänyt – istutussyksynä ehkä kaikista muista muuttokiireistä ja aikaisin tulleesta talvesta johtuen, viime vuonna jostakin jo unohtuneesta syystä. Tänä vuonna päätin vihdoin saada oksat taivutettua, ennen kuin ne ehtivät kasvaa aivan valtavasti pituutta ja paksuutta. Pakkasilla hommaan tuskin kannattaa ryhtyä, etteivät oksat saman tien katkea.
Joissakin ohjeissa taivutus suositellaan tekemään kesällä jossakin tietyssä vaiheessa kasvukautta, koska siinä vaiheessa sitomisen tai painojen vaikutus on tehokkaimmillaan. Toisaalta esimerkiksi jo aiemmin mainitsemassani Suomalainen piha ja puutarha -kirjassa todetaan, että taivutus usein tehdään helppouden vuoksi kevätleikkauksen yhteydessä. Minä päätin taivuttaa oksat tänään, koska puut olivat ehtineet sulaa viimeisimpien pakkasten jäljiltä ja tänään sattui olemaan aikaa.
 |
| Rusakon hampaanjäljet reilun vuoden takaa |
En muista, miksi joskus jouduin ostamaan nämä sukkahousut. Niitä oli kahdet samassa rasiassa, ja luultavasti olen käyttänyt kumpaakin paria suunnilleen kerran. En muutenkaan erityisemmin välitä sukkahousuista, mutta näitä en voinut sietää: ne kiertyivät nilkasta, valuivat joka puolelta ja tuntuivat kaikin puolin epämukavilta.
Omenapuun taimien kannalta sukkahousut olivat varmasti ihan täydelliset: pehmeää ja venyvää materiaalia, joka ei vahingoita kuorta solmukohdasta ja antaa hieman myöten oksan kasvaessa. Kauniilta nämä viritelmät eivät toki näytä, mutta kuten Plantagenissa myyjän kanssa todettiin, puiden ulkonäkö tässä vaiheessa on toissijaista operaation varsinaiseen tavoitteeseen nähden.
Ehkäpä vielä jokusen vuoden kuluttua saamme omasta pihasta omenoita niin Helga-papukaijalle kuin siideripönttöönkin.
Sukkahousut ovat todellinen niksien lähde. Jossain (todennäköisesti niksipirkassa) neuvottiin sitomaan puihin käytettyjä, mutta pesemättömiä sukkahousuja, koska niissä oleva ihmisen haju karkottaa jäniksiä. Ethän mennyt pesemään niitä sukkahousuja, ennen kun sidoit puita niillä. Yksi miespuolinen työkaveri totesi, että täytyy ilmeisesti sitten alkaa käyttää itse sukkahousuja, jotta saa jäniksen karkoitusmateriaalia, kun puolisoa ei ole. Totesi että niitähän ei kukaan nää, ja jokatapauksessa ihmiset pitävät varmasti vähemmän perverssinä miestä, joka käyttää sukkahousuja housujen alla, kuin miestä joka haluaa naisten vanhija pesemättömiä sukkahousuja.
VastaaPoistaTuota en tietenkään tiennyt, joten jänisverkkoon on turvauduttava jatkossakin - nämä kun olivat odottaneet käyttöä jo useamman vuoden ajan pestyinä kaapin hyllyllä. Vaikka olisihan ne voinut tietysti päiväksi pistää jalkaan ennen sopiviin palasiin leikkelyä, jos olisi näin hienon niksin tiennyt. :)
PoistaTyökaverisi järkeilystä olen kyllä ihan samaa mieltä, eihän niitä housujen alla olevia sukkahousuja kukaan edes huomaa, jos ei mihinkään kuntosalille tai uimahalliin juuri sinä päivänä lähde vaatteita vaihtamaan!