perjantai 24. tammikuuta 2014

Elämän pieniä iloja

Jo oman hyvinvointini vuoksi yritän olla stressaantumatta liikaa linja-autojen ja muiden kulkuvälineiden muutaman minuutin myöhästelyistä.




















Kun pitkän työpäivän jälkeen on ensin odotellut bussia pakkasessa päästäkseen kokoukseen ja illalla takaisin kotiin lähtiessä myöhästyy minuutilla, meinaa mieleen hiipiä pieni harmistus. Vaan ei hätää, seuraava bussi menee 10 minuutin kuluttua. Lisäksi laukussa on R-kioskin kahvikuponki, joten tien toiselta puolelta voisi hakea kupin kuumaa lämmikkeeksi.

Jätin kuitenkin iltayhdeksän jälkeen kahvin hakematta, jos kofeiini vaikka haittaisi illalla nukahtamista. Olin sitä paitsi juonut jo monta mukillista glögiä, joten ei ollut erityisemmin janokaan.

Olisi pitänyt hakea.

Luulin pukeutuneeni sään mukaan, mutta paikallaan seistessä kylmä alkoi vähitellen hiipiä luihin ja ytimiin. Ja mitä enemmän palelin, sitä pidemmiltä ne muutamat minuutit tuntuivat, joilla bussi aikataulustaan myöhästyi. Kesäkelillä tuskin olisin edes huomannut moista aikataulun pettämistä.

Lopulta pääsin kuitenkin lämpimään bussiin ja löysin istumapaikankin. Kun laitoin bussikortin takaisin laukkuun, huomasin laukun pohjalla sinne viime viikolla unohtuneen Fazerin sininen -konvehdin.

Aika pienestä voi aikuiselle ihmiselle tulla hyvä mieli.

Kuvan karamellit eivät liity tapaukseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti